Sairaita ja kuolleita haukia

Sairaita kaloja EI SAA päästää takaisin vesistöön. Taudin määrittämiseksi olisi hyvä saada kaloja myös tutkittavaksi. Pakasta saamasi kala ja ota yhteyttä puheenjohtaja Matti Kärkkäiseen.

Kuolleet kalat tulee tulee poistaa vedestä taudin leviämisen estämiseksi. Kalat pitää haudata maahan tai kompostoida.

Läikkä- eli haavatauti

Eri kalalajeilla tavataan melko yleisesti erilaisia ihovaurioita, joita kutsutaan yleisnimellä läikkätauti. Tavallisimmin kyseessä ovat erilaisten bakteerien aiheuttamat sairaudet, jossa ihoon tulee paikallisia ja vaihtelevan kokoisia haavoja tai suomuttomia kohtia.

Erityisen helposti niitä tulee kalalle, jonka ihoon on aiemmin tullut vaurioita tai joka on muuten stressaantunut. Hauen on todettu kuolevan hankalaan haavatautiin. Läikkätautista haukea voi käyttää ravintona, mutta koska ne saattavat tartuttaa muita kaloja, niitä ei tule laskea takaisin veteen.

Suonenjoella saa nyt pyydysmerkkejä Teboililta.

päivitetty 22.5. 2020

Kalastuslupia ja pyydysmerkkejä myyvät Karttulassa Huoltopysäkki, Syvänniemellä M-Market Keihäskoski, Tervossa Lounasravintola Silta ja internetissä Kalakortti.com-palvelu. Uutena myyntipisteenä aloitti tänään Suonenjoen Teboil-huoltoasema. Luvanmyyjien yhteystiedot löytyvät Luvanmyynti linkin takaa. Pyydysyksikön hinta on 2.5€ / sis alv. Verkkomerkki maksaa siis 5€. Hinnat ovat samat kaikille kalastajille.

M-Market Keihäskosken sähköpostiin voi myös tehdä tilauksen kalastusluvasta ja pyydysmerkeistä etukäteen. Tämä nopeuttaa asiointia kaupassa ja vähentää tartuntariskiä. Viestin otsikoksi kirjoitetaan ”Pyydysmerkkien tilaus” ja osoite on mkeihaskoski(at)gmail.com

Kuluvana vuonna pyydysmerkiksi käyvät koko Rasvanki-Virmasveden osakaskunnan alueella myös entisten kuuden osakaskunnan pyydysmerkit. Lakisääteiset kalastajan yhteystiedot antavat valvojalle mahdollisuuden olla yhteydessä kalastajaan ja opastaa pyydysten käytössä.

Talluskanava on lupaava taimenen poikastuotantoalue. Siihen ei istuteta rasvaeväleikattuja taimenia vaan mätiä. Mätilaatikoista kuoriutuvat poikaset selviävät toivottavasti parin vuoden poikasvaiheen synnyinseudullaan. Kalastus on rajoitettu vain osakkaille erityisluvalla. Lupaa ostaessa tarvitaan kiinteistötunnus todistuksena oikeudesta osuuteen. Kanavassa onkiminen, pilkkiminen ja valtion luvalla kalastaminen on kielletty.

Luvan ostamisen yhteydessä tulee antaa saalisilmoitus edelliseltä kalastuskaudelta. Osakaskunta on velvollinen arvioimaan kalakantojen kehitystä alueellaan. Tietoa saadaan vain aktiivisilta kalastajilta. Kyselyyn voi vastata paperiversiona, joka täytetään lupaa ostaessa ja palautetaan välittömästi myyjälle. Netissä saaliskyselyyn voi vastata täältä. Kalakortti.com-palvelussa on oma saaliskyselynsä. Nettikyselyt eivät edellytä luvan ostamista osakaskunnalta.

Vuositiedote sisältää tärkeää perustietoa kalastajille. Tiedotteen määräykset perustuvat pääsääntöisesti vuosikokouksen päätöksiin ja niiden noudattamista valvovat kalastuksenvalvojat. Luvanmyyjillä on vuositiedotteen paperiversioita jaossa luvanostajille.

Pyydysten merkitseminen näkyvästi ja kalastajan yhteystietojen löytyminen kertovat ajan tasalla olevasta kalastajasta. Valtion kalastuksenhoitomaksun laiminlyöminen (18-64-vuotiailta) on kalastusrikkomus, josta seuraa aina ilmoitus poliisille ja rikemaksu. Kalastuksenvalvojat neuvovat mielellään kalastukseen liittyvissä kysymyksissä, etukäteen.

Rasvanki-Virmasveden hoitokunta

puheenjohtaja: Matti Kärkkäinen (puh:0400654338) , varajäsen Janne Ronkainen
vpj Mikko Koskivuori, varajäsen Erkki Manninen
Matti Saastamoinen, varajäsen Ari Vihavainen
Veikko Pulkkinen, varajäsen Minna Puranen
Pekka Nuutinen, varajäsen Kari Mähönen
Pertti Oksman, varajäsen Heikki Kiiski
sihteeri Timo Oranen (puh 0440841271)

Rasvanki-Virmasveden osakaskunnan vesialueet käsittävät noin 17 798 ha ja ulottuvat idässä Pihkainmäen Vakkakuusesta lännessä Virmaanrantaan ja etelästä Virmaanpäästä Tervoon pohjoisessa. Osakkaita on 3400.


Kolehmalan, Karttulan, Käpysalon, Joutsensalmen, Koivu-Utrianlahden ja Knuutilan osakaskuntien vuosikokoukset ovat päättäneet osakaskuntien yhdistymisestä perustettavaan Rasvanki-Virmasveden osakaskuntaan. Yhteinen vesialue kattaa lähes koko Virmasveden ja Rasvangin ja Kalliovesi-Suovun. Hirvijärvi, Kuttajärvi, Ahveninen ja sisältyvät uuden osakaskunnan alueisiin kokonaan. Juurikkaniemen ja Hautolahti-Riitlammen ja Mustolanmäen osakaskuntien kanssa tullaan neuvottelemaan yhteistyöstä kalavesien hoidossa.

Maanomistajien muodostamat osakaskunnat hallinnoivat yhteisiä vesialueita ja vastaavat omistajien edunvalvonnasta. Kalaston hoitoa rahoitetaan kalastuslupamaksuilla ja omistajakorvauksilla. Valtakunnallisesti kalastajamäärät ovat laskeneet vuosituhannen alun parista miljoonasta harrastajasta neljänneksellä. Kotitarvekalastuksen väheneminen on tuntunut osakaskuntien taloudessa lupamaksujen ja toiminnasta kiinnostuneiden henkilöiden määrän vähenemisenä. Laajemman alueen hallinnointiin riittää sama henkilömäärä kuin yhden pienen osakaskunnan hoitokuntaan tarvitaan. Maanomistajien oikeudet säilyvät muuttumattomina. Kiinnostus rantakiinteistöjä kohtaan todennäköisesti kasvaa varsinkin pienempien osakaskuntien alueella.

Kala maistuu suomalaisille, sillä kalan kysyntä on lähes kaksinkertaistunut 1980-alun
jälkeen. Kotimaisen kalan kulutus on 2000-luvulla kuitenkin vähentynyt noin
kolmanneksella. Yhtenäisten lupa-alueiden toivotaan helpottavan järvikalan
päätymistä lähialueen ruokapöytiin.

Tietoa yhdistämisestä löytyy tämän linkin takaa: MML

Tietoa kalan kulutuksesta Luken sivuilta

Yhteystiedot:

puheenjohtaja(at)rasvankivirmasvesi.fi

hoitokunta(at)rasvankivirmasvesi.fi