Ajankohtaista 31.5. 24

Saastamoisen säätiö laajentaa kotimaista makean veden tutkimusta ja yhteistyötä

Raikas ja puhdas vesi voi tuntua monelle suomalaiselle itsestään selvältä, mutta makeanveden varantojemme ylläpito myös tulevaisuudessa vaatii laaja-alaista vesitutkimusta. Saastamoisen
säätiö yhdessä Itä-Suomen yliopiston, Rasvanki-Virmasveden osakaskunnan ja R.
Erik ja Bror Serlachiuksen säätiön kanssa tukevat kotimaisen vesitutkimusyhteistyön
laajentamista ja tiedon jakamista.

Saastamoisen säätiön tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti taiteilijoiden ja tutkijoiden työtä sekä edistää heidän kansainvälisiä verkostojaan. Yksi säätiön pitkäaikaisista kumppaneista on Itä-Suomen yliopisto, jonka poikkitieteellistä makeanveden tutkimusta Saastamoisen säätiö on tukenut jo vuodesta 2019. Suomalaisen makean veden tutkimus on erityisen tärkeää, sillä
veden tila ja laatu vaikuttavat laajasti ekosysteemien hyvinvointiin ja luonnon
monimuotoisuuteen. Makean veden tila ja sen muutokset vaikuttavat myös
vaelluskalojen elinolosuhteisiin ja lajien kirjoon.

Veden laadun tarkkailuun tarkoitettu mittauslaitteisto on usein sijoitettu kohteisiin, joissa mitataan esimerkiksi teollisuuden päästöjä. Vähemmälle mittaukselle jää, miten
esimerkiksi muuttuvat talvet, ravinnekuormitus, haitta-aineet mikromuoveista
lääkeaineisiin ja raskasmetalleihin ja vesiympäristön virkistyskäyttö vaikuttavat
veden tilaan. Pohjois-Savon ELY-keskuksen tukema ja Rasvanki-Virmasveden
osakaskunnan vetämä Taimen takaisin -kehittämishanke edistää valtakunnallisia
kalataloustavoitteita taimenen poikasistutusten, virtavesien kunnostustoimien
ja seurantatutkimusten avulla. Rasvanki-Virmasveden osakaskunta tarvitsee
mittausasemia erityisesti järvitaimenen luontaisen lisääntymisen
mahdollisuuksien ja kriittisten olosuhteiden vaihtelun selvittämiseen.

”Jatkuvatoimisia mittausasemia ei toistaiseksi ole ollut käytössä osakaskunnan vesialueella ja muuallakin niitä käytetään pääasiassa päästölähteiden vedenlaadun velvoitetarkkailussa”, kertoo Rasvanki-Virmasveden osakaskunnan sihteeri Timo Oranen.

Saastamoisen säätiö myönsi Rasvanki-Virmasveden osakaskunnalle 33 000 euron apurahan kolmen jatkuvatoimisen mittausaseman hankkimiseksi Matilanjoen-Keihäsjärven alueella.
Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 38 000 euroa, johon myös Itä-Suomen
yliopiston vesitutkimusohjelma osallistuu 5 000 eurolla. Laitehankintojen
lisäksi hankkeessa tarvitaan paljon talkootyötä mittauspisteiden rakenteiden valmistamisessa
sekä vesinäytteiden otossa.

”Ympärivuotinen mittaus on tärkeää, koska ainoastaan tällä tavalla päästään käsiksi muuttuviin
elinolosuhteisiin päivän tarkkuudella. Satunnaiset mittaukset eivät anna riittävää kokonaiskuvaa vallitsevasta ympäristöstä. Uudet mittausasemat tuottavat reaaliaikaista tietoa veden lämpötilasta, happamuudesta, sähkönjohtavuudesta ja happitilanteesta kaikkien tutkijoiden käyttöön. Mittausdataa täydennetään ottamalla vesinäytteitä analysoitavaksi laboratoriossa tarkemman koostumuksen selvittämiseksi”, Oranen kertoo.

Monitahoinen yhteistyö edistää laajempaa vesitutkimusta

Syvänniemen mittausasemat tulevat osaksi laajempaa
vesitutkimusta, jossa mukana on Saastamoisen säätiön, Itä-Suomen yliopiston ja
Rasvanki-Virmasveden osakaskunnan lisäksi myös R. Erik ja Bror Serlachiuksen
säätiö. Mittalaitteet liitetään samaan EMMI-järjestelmään R. Erik ja Bror
Serlachiuksen Säätiön Capeenpuron mittauslaitteiden kanssa. Capeenpuro on vuonna 2024 valmistunut noin 1,2 kilometriä pitkä virtavesialue, josta kerätään arvokasta tietoa virtavesien kunnostusmenetelmien kehittämiseen. Avajaisia vietetään lauantaina 25.5.2024 ja tilaisuus on avoin kaikille. Capeenpuro-projektissa ovat mukana Jyväskylän yliopisto, Helsingin yliopisto ja Suomen ympäristökeskus.

Keihäsjärveen kesällä 2024 sijoitettavien mittalaitteiden parametrit on suunniteltu yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston makean veden tutkimuksen kanssa.

Uutta mittaustietoa voidaan jakaa kolmen yliopiston, Suomen ympäristökeskuksen ja paikallisen vesiosakaskunnan omien sidosryhmien käyttöön. Tulevaisuudessa mittalaitteiden datakanta laajennetaan myös Syvänniemelle rakennettavaan kansainvälisen residenssikeskuksen
taiteilijoiden ja tutkijoiden käyttöön.

Tutkimus ja taide yhdistyvät uudessa residenssiympäristössä

Vesitutkimuksen rahoittamisen lisäksi Saastamoisen säätiö haluaa laajentaa tutkimusyhteistyötä
paikallisesti ja luoda makean veden tutkimiselle uuden ympäristön. Syvänniemen vanha rullatehtaan ympäristöön tulee rakentumaan uusi kansainvälinen residenssi, joka tuo yhteen taiteilijoita ja tutkijoita. Residenssi mahdollistaa uusien kotimaisten ja kansainvälisten verkostojen syntymisen ja osallistumisen laajemmankin vesialueen tutkimukseen. Uudet mittalaitteet ja
uusi tutkimusverkosto vahvistavat säätiön sitoutumista makean veden tutkimukseen alueella ja tarjoavat mahdollisuuden herkkien ekosysteemien tutkimiseen niin tutkijoille kuin taitelijoillekin. Saastamoisen säätiö pyrkii avaamaan kohteen vuonna 2028, jolloin säätiö täyttää 60 vuotta

M-Market Keihäskosken kauppias Mikko Jyrinki nosti saaliskyselyyn vastanneiden joukosta Aapo kalatuvan -saajaksi Klaus Julkusen.

Luvanmyynnissä käytetään maksupäätteitä, jotka hyväksyvät

pankki- ja luottokortit, lähimaksut, Apple ja Google Payn.
Vältetään käteisen rahan käsittelyä, koska sen käsittelystä on tehty myyjille hankalaa ja maksullista.

Maksukuitit saa joko tekstiviestinä tai sähköpostiin.

Asiakastietolomakkeeseen ostaja täyttää nimen ja osoitteen. Kertyneitä asiakastietoja ei luovuteta ulkopuolisille ja niitä käytetään ainoastaan tarvittaessa kalastuksenvalvonnassa.

Muistutuksena taas: KALASTAJAN YHTEYSTIEDOT tulee olla näkyvissä ilman, että valvoja nostaa pyydyksen vedestä.

SAALISKYSELYYN voi vastata lupia ostaessa paperisella lomakkeella tai netissä Saaliskysely

Lupahinnat löytyvät Lupamaksut ja Luvanmyynti linkkien alta.

PYYDYSMERKKEJÄ SAA:

KARTTULAN LANKKU PUPISTA, TERVON K-MARKETISTA, SYVÄNNIEMEN M-MARKETISTA JA SUONENJOELTA KUKKAKUPPA RUUSUSESTA.

NETIN KÄYTTÄJIÄ PALVELEE KALAKORTTI.COM

Kalastusta koskevat muutokset rajoituksiin (9.2.23)

Kalastusrajoituksiin tuli muutos : Virmasvesi, Rasvanki, Iisvesi syvyydestä riippumatta 31mm-54mm verkot on kielletty (Rautalamminreitin Kalastonhoitotosuunnitelmaan perustuen 9.2.23)

Kuhan alamitta nousee 42 > 45 cm:iin ja ylämitan suositus on 70cm. Harjuksen alamitta on 40cm.

Matolammen säännöstelypadon korjaus onnistui mutta runsas tulivesi aiheuttivat lammen säännöstelylle ongelmia juuri istukkaiden tulon aikaan. Siian-vk poikasia ei voitu laittaa kasvamaan ja näin ollen suunnitellut siika-istutukset jäivät tekemättä tänä syksynä.

Sen sijaan Taimen takaisin-hankkeen koekalastuksissa löydettiin pienvesistä edellisvuosia enemmän poikasia. Kaikissa koekalastuksissa löytyi ilahduttavasti muutamia kaloja aikaisemmista istutuksista. (1+, 2+)

Vesikasvien niitto osoittautui haasteelliseksi Keihäsjärvellä.

Hankerahoituksella toteutettiin niittoa Pohjoislammessa, Pitkäjärvessä ja Keihäsjärvessä. Kokemusten perusteella vaikutukset ovat rajalliset, koska pahimmat paikat ovat ehtineet juurakoitua.

Keihäsjärvi-Pitkäjärvi-Itälampi ovat tärkeitä vesilintujen lisääntymisalueita. Vesilintukantojen vähenemisen pysäyttämiseksi ne on rauhoitettu vesilintujen metsästykseltä osakaskunnan vuosikokouksen päätöksellä viideksi vuodeksi osana valtakunnallista Metsästäjäliiton ja Bird Life Suomen SOTKA-levähdyspaikkahanketta.

Lisää aiheesta: SOTKA levähdysalueverkosto -hanke (metsastajaliitto.fi)

Kivilahti ja Petäjäjoen suu on rauhoitettu turvallisuussyistä osakaskunnan päätöksellä pysyvästi.

KALASTUKSENVALVONTA

Kalastajien lupia ja pyydyksiä valvovat osakaskunnan valtuuttamat kalastuksenvalvojat.

Heiltä voi kysyä etukäteen ohjeita mutta valvontatilanteissa he toimivat viranomaisina, jotka valvovat lakien ja säädösten noudattamista.

Yleisin rike on Valtion kalastuksenhoitomaksun laiminlyöminen (18-69 vuotta). Ennen 31.12.2023 65-vuotta täyttäneet henkilöt on vapautettu maksusta. Siitä seuraa AINA näyttömääräys poliisille ja poliisin määräämä rikemaksu.

Toinen rike on ylimääräisten vapojen käyttö uistellessa. Niille tulee ostaa osakaskunnan lupa, jonka saa tarvittaessa www.kalakortti.com palvelusta kännykällä.

KALASTAJAN MUISTILISTA

1. Valtion kalastohoitomaksun suorittaminen ennen kalalle lähtöä. Henkilökortti mukaan jos 65-vuotis synttärit on juhlittu. Alle 18- vuotialle partasuille suosittelemme myös henkilökorttia.

2. Lisäluvat vavoille, jos niitä on enemmän kuin 1/kalastaja. ks luvanmyyjät.

3. Kirjoita kotona yhteystietosi pyydysmerkkiin, päätylippuun tai kohoon.

4. Varusta pyydykset uppoavilla naruilla.

Näistä kaikista jouduimme huomauttamaan 8.8.22 valvontareissulla.

VENEENLASKUPAIKAT

Veneenlaskupaikoista löytyy oma sivunsa, josta voi valita paikan tarkemman sijainnin. Käytämme MML Karttapaikka palvelua, joka avautuu uuteen selainikkunaan. Karttaa voi suurentaa yleiskuvan saamiseksi ajoreitistä. Veneenlaskupaikkojen parkkipaikat on tarkoitettu venetrailerin tilapäistä säilytystä varten. Uusina kohteina 2022 on kunnostettu Kangas-Pettäinen Hautolahdessa sekä Hepolampi, 551-tien varressa, Välisalmessa. Ahvensalmen ja Nilakan osalta odotamme Tervon kunnan päätöksiä maankäytöstä.

Vuosikokouksen pöytäkirja on nähtävillä Kokoukset -> Vuosikokoukset sivulla.

Jaettu II sija Suomen paras osakaskunta kilpailussa Rasvanki-Virmasveden osakaskunnalle.

Kalatalouden keskusliiton järjestämässä kilpailussa etsittiin Suomen parasta osakaskuntaa. Valintaraati arvioi Kuivaniemen osakaskunnan Suomen parhaaksi ja Rasvanki-Virmasveden osakaskunta sijoittui toiseksi Judinsalon osakaskunnan kanssa. Kisaan oli ilmoitettu 13 osakaskuntaa.

Kilpailu tuo esille osakaskunnan monipuolista työtä osakkaiden edunvalvojana ja vesialueiden hallinnoijana. Sijoittuminen podiumille tässä kilpailussa on kannustus jatkaa aktiivisella otteella työtä valitulla linjalla.

Suomen kalastuslehdessä 8/2022 ilmestyi osakaskunnan esittely: Rasvanki-Virmasveden osakaskunta on monessa mukana.

Taimen takaisin

15.10. kunnostettiin koneellisesti Kivijokea Koskenkylällä. Pohjois-Savon Ely-keskuksen biologi Ilpo Käkelä kävi 13.10. katselmoimassa kohteen ja perjantaina kone pääsi töihin. Suurin työ tehtiin uittoa varten puhtaaksi peratun koskialueen kiveämisessä kalanpoikasille sopivaksi suoja-alueeksi. Mitään koskikalastuskohdetta ei siis ole tarkoitus perustaa, vaan tavoitteena on järvitaimenen luontaisen lisääntymisen mahdollisuuksien luominen.

Elokuun lopulla sähkökoekalastettiin viime kevään mäti-istutusten tuloksia. Viidestä kohteesta löydettiin vain kaksi nollikasta. Suurin puute kohteissa on juuri riittävien suoja-alueiden puute pienpoikasille. Pitkällä tähtäimellä uskomme kunnostusten ja tuki-istutuksen palauttavan järvitaimenen kalastoon.

Saarisenjoen kunnostustalkoissa tehtiin kaksi kutualuetta ja muokattiin kosken reunoja sivuvirtausten parantamiseksi.

Vuosikokouksen 2022 päätöksiä

Kuttajärvessä ja Saittajärvessä sallitaan 1.1.2022 alkaen 45mm solmuvälin verkot matalassa vedessä (alle 3m vettä). Syvemmässä on edelleen käytettävä edelleen vähintään 55mm solmuvälin verkkoja.

Autuaanlammessa on seisovien pyydysten käyttäminen kielletty.

Keihäsjärven, Pitkäjärven ja Itälammen luonnonsuojelualue on rauhoitettu vesilintujen metsästykseltä vuosiksi 2022-2027. Luonnosuojelualueet kuuluvat lintujen valtakunnalliseen Sotka Levähdyspaikka-verkoston hankkeeseen. Tavoitteena on parantaa metsästettävien vesilintujen kantoja kestävälle tasolle ja suojella uhanalaisia lintulajeja metsästykseltä.

Keihäsjärven linnustoon voi tutustua Syvänniemen kyläyhdistyksen sivuilla: Keihäsjärven linnut